Tag Archives: Veripalvelu

Ihminen biojalostamona!

12 tiistai Tam 2016

Posted by in Ei kategoriaa

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , ,

Heureka järjesti joulukuun alussa Biotalousyön, josta tuli suurmenestys. Kävijöitä oli päivän aikana lähes kymmenentuhatta. Dinosaurus-näyttelyn avajaispäivän kävijäennätys ylittyi leikiten.

Biotalous onkin mielenkiintoinen ja tärkeä teema. Sipilän hallituksen tavoitetasollekin se on päässyt. ”Vuonna 2025 Suomi on bio‐ ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä olemme parantaneet vaihtotasetta, lisänneet omavaraisuutta, luoneet uusia työpaikkoja sekä saavuttaneet ilmastotavoitteemme ja Itämeren hyvän ekologisen tilan.”

Hallituksen toimeenpanossa puhutaan uusiutuvista luonnonvaroista kuten puusta. Tekstissä korostuu uusien strategioiden ja toimintasuunnitelmien laadinta, energiatuen lisäys, metsätietokannan laadinta, puurakentaminen, vesienhoitosuunnitelmat, merenhoito, sukupolvenvaihdokset, pilaantuneiden maa-ainesten kunnostus, maatalouden ja maatilatalouden investoinnit. Pikkasen on luvattu myös purkaa normeja, kokeilla ja demota. Vähän luvataan myös tutkia ja kehittää.

Hyvä näin, mutta missä näkyy into uusien asioiden kehittäminen? Onko biotaloudesta unohdettu jotkut osa-alueet kokonaan pois?

Juuri tämän takia vein SalWen Biotalousyöhön! Näyttämään puiden ja energia keskelle, että ihminenkin on osa biotaloutta ja että biotalous tuottaa myös terveyttä!

Ihminenhän on, vaikkei aina muisteta, mitä mainioin biojalostamo. Prosessiin tulevat sokerit, valkuaisaineet ja rasvat jalostetaan mitä moninaisimpiin toimintaa ylläpitäviin ja parantaviin aineisiin. Rikkimenneitä osia myös korjataan tehokkaasti. Jopa energiataloudestakin on huolehdittu. Reaktiotuotteina tulee ulos vettä, hiilidioksidia ja kuona-aineita, joiden keräämiseen, kierrätykseen ja loppukäsittelyyn ihminen on itse kehittänyt järjestelmät. Ja kyllähän ihmisestä saadaan myös hyvää bioraaka-ainetta kuten verta. Biotalousyössä mukana ollut Veripalvelu valmistaa verestä monia elintärkeitä verivalmisteita, joten eikö tämäkin ole biotaloutta.

Tutkimusta tarvitaan, jotta ihmisen rakennusohjeet ja reseptit saadaan paljastettua. Biotalousyössä Molekyylilääketieteen Instituutti FIMM oli kertomassa SalWen ohjelman ”Yksilöllistetty diagnostiikka ja hoito” GeneRISK-tutkimuksesta, jossa selvitetään perimästä – geeneistä – riskit sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Perimä määrää 30% riskeistä. Elintapojen vaikutus on suurempi (40%). Loppu on mm. ympäristön vaikutusta. GeneRISKin tutkimuskohteena on selvittää mm. lisääntyykö motivaatio elintapamuutoksiin, jos perinnöllinen riski on tiedossa.

Biotalousyössä SalWen osaston katossa roikkui banaaneja kertomassa, että niissäkin on geenejä aivan kuin meissäkin. Tätä yllättävän moni ei tiennyt! Geeneihin liittyvää osaamista voidaan kuitenkin hyödyntää kaikilla sovellusalueilla. Kun mennään oikein pitkälle, liitetään haluttuja geenejä toisiinsa ja tuotetaan näin mitä halutaan. Biotalousyö päättyikin Merja Penttilän hienoon luentoon synteettisesti biologiasta, mikä vasta biotaloutta onkin isolla B:llä.

Poistetaan laput silmiltä ja katsotaan asioita laajasti ja ennakkoluulottomasti! Luodaan odottamattomia kohtaamisia ja hullutellaan Heurekan malliin! Otetaan kaikki mukaan ideointiin! Ollaan yhdessä edelläkävijöitä!

Hyvää alkanutta vuotta 2016!

Blogikirjoitus on julkaistu myös biotalous.fi –sivustolla:

http://www.biotalous.fi/ihminen-biojalostamona/
http://www.twitter.com/Biotalous/status/686825790181367808
http://www.facebook.com/biotalous.fi

Geenini eivät ole vain minun – Mitä geenit kertovat (osa 2)

22 keskiviikko Lok 2014

Posted by in Ei kategoriaa

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , , , , ,

Osallistuin keväällä Kardiokompassiin, joka on Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM), SPR Veripalvelun ja Sitran yhteishanke. Jo loppuvuonna saadaan uutta tietoa geenitiedon hyödyntämisestä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon apuna.

Geenitestin tuloksia ole vielä saanut, mutta näytteen antamisen jälkeen on tapahtunut paljon. SalWen uusi ohjelma ”Yksilöllistetty diagnostiikka ja hoito” käynnistyi heinäkuussa. Osana ohjelmaa on GeneRISK-tutkimus, jossa jatketaan Kardiokompassissa aloitettua työtä.

Kesän jälkeen käynnistyi myös Genomistrategian valmistelu. Ideaa on haudottu pitkään monissa pöydissä, kuten Biotekniikan neuvottelukunnassa. Ajatusta tuki ja apua tarjosi myös Sitra, mikä oli yksi ratkaiseva tekijä työn aloittamiselle. Vihdoinkin aika oli kypsä! Edesmennyt Leena Palotie olisi tyytyväinen, jos tietäisi!

Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tapahtuva strategian työstö on avointa, mikä on tärkeää! Osapuolten sitouttamiseksi laadintaprosessin on vähintään yhtä tärkeää kuin lopputulos. Myös viestintää on jo mietitty, mikä on välttämätöntä tiedon lisäämiseksi ja keskustelun edistämiseksi!

Työssä on mukana tutkijoita, lääkäreitä, viranomaisia, potilasjärjestöjen edustajia, juristeja, eetikoita, sosiologeja, yrityksissä työskenteleviä ja tutkimuksen rahoittajia. Vain tällä tapaa saadaan mahdollisimman paljon erilaisia näkökulmia esiin.

Konkreettisin näkökulma tulee kuitenkin tutkijoilta ja lääkäreiltä. Samuli Ripatti kertoi työpajassa, miten tärkeää on tietää sydän- ja verisuonitautien riskeistä, jotka geenitestiin avulla saadaan esiin. Nyt joudutaan valitsemaan hoito elintapojen pohjalta, jotka johtavat usein harhaan. Tuntuukin haaskaukselta, kun statiinilääkitystä syötetään turhaan niille, joilla todellista riskiä ei ole, vaikka elintavoista riskit voisi päätellä. Statiinilääkitys toisaalta puutuu monelta, jonka elintavoista ei ole huomauttamista, kun perinnöllinen riski pysyy piilossa. Miettikää vaikka niitä, jotka yllättäen viisikymppisenä saavat sydänkohtauksen, vaikka elintavat ovat kunnossa, eikä liikakilojakaan ole!

Lauri Aaltonen on tehnyt pitkän uran paksusuolen syövän kanssa. Kun hän aloitti tutkijanuran yli 20 vuotta sitten, löydettiin ensimmäiset syöjälle altistavat geenit. Nyt Suomessa tunnetaan noin 500 sukua, joilla on joku paksusuolen syöpään altistava geenivirhe. Tämä kattaa yli 2000 henkilöä. Näille voidaan järjestää seulontoja ja syöttää asperiiniä. Ihmelääkkeelle on jälleen löytynyt uusi käyttöalue!

Kristiina Aittomäki kertoi omassa esityksessään naispotilaasta, nuoresta sellaisesta. Siinä iässä on ollut henkisestä vaikeaa selvittää, onko omalle kohdalle osunut geenivirhe, joka altistaa rintasyövälle ja siten mullistaa koko loppuelämän. Herätys asiaan tuli omasta suvusta, jossa on useita syöpätapauksia. Onneksi hän ei ole yksin. Angelina Jolie on tuonut julkisuuteen oman tarinansa ja sen jälkeen muutkin ovat kertoneet asiasta.

Kristiinan tarina avasi monen silmät. Geenivirhe ei ole pelkästään kyseessä olevalla naispotilaalla. Virhe voi olla myös sisaruksilla, serkuilla, pikkuserkuilla, …  Minunkaan geenini eivät ole vain minun!

Mutta pitääkö tiedosta kertoa sukulaisille? Haluaisinko itse tietää, jos suvusta löytyy riskigeenejä? Strategian laadinnan yhteydessä joudutaankin miettimään, lisätäänkö suostumukseen tietojen luovutus sukulaisille ja toisaalta suostumus tietojen vastaanottoon. Jokaisella pitäisi olla oikeus tietää, mutta myös halutessa olla tietämättä.

Kun pohtii, mitä tietoja olisi helppo ottaa vastaan, niin ilman muuta niitä, joihin löytyy hoito tai joihin voi itse vaikuttaa. Sydän ja verisuonitaudit ovat hyvä esimerkki. Entä syövät ja Alzheimerin tauti. Pelottaa.

Vai pelottaako. Sitäkin nimittäminen on tutkittu, että huonoa tietoa huonompi vaihtoehto on epävarmuus.

Genomistrategian laadinnan aikana joudutaan monen tärkeän asian äärelle. Edelliset esimerkit ovat genomitutkimushankkeista. Miten niistä saatu tieto siirretään potilasrekisteriin ja julkisen terveydenhuollon piiriin? Tällä hetkellä ei millään tavoin.

Entä, jos haluaa tietää oman perimänsä ja mahdolliset riskit? Genomitutkimuksiin voi päästä mukaan, kuten GeneRISK-tutkimuksen ensi vuoden puolella. Muilta osin ei ole kuin kansainvälisiä palveluyrityksiä, joiden avulla saa teetettyä riksikarttoja. Niiden tulkinnasta pitääkin sitten selviytyä yksin.

Voisiko julkisella terveydenhuollolla olla palvelu, jossa kuka tahansa kiinnostunut voisi ostaa tiedon ja siihen liittyvän neuvonnan? Yhteiskunta voisi tarjota palvelun erikseen valituille rikiryhmille.

Vain laajapohjaisella valmistelulla saadaan kaikki tarvittavat asiat huomioitua strategian valmistelussa. Työ jatkuu seuraavaksi eettisten kysymysten parissa.

Blogi on julkaistu myös Sitran sivuilla 21.10.2014: http://www.sitra.fi/blogi/perima-ja-terveys/geenini-eivat-ole-vain-minun

Ensimmäinen osa on julkaistu näillä blogisivuilla 2.6.2014.

Mitä geenit kertovat (osa 1)

02 maanantai Kes 2014

Posted by in Ei kategoriaa

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , ,

Osallistuin keväällä geenitestiin. Enkä mihinkään hupitestiin, jolla selvitetään, mistäpäin maailmaa löydän sukulaisia tai onko minussa neandertalilaisia geenejä. Mielenkiintoisia tietoja nämäkin, mutta nyt on kyse vakavasta asiasta.

Geenitestini on osa hanketta nimeltään Kardiokompassi. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) ja SPR Veripalvelun kanssa. Sitra rahoittaa hanketta, joka antaa uutta tietoa geenitiedon hyödyntämisestä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon apuna.

Hankkeessa selvitetään perinnöllisiä riskejä sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimus on sikäli poikkeuksellinen, että minä ja 200 muuta tutkimukseen osallistuvaa, saamme tietää oman riskimme. Normaalisti tutkittava saa vain tutkimuksen tulokset yleisellä tasolla.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa, vaikka elintavoissa ja hoidossa on edistytty viime vuosina. Tautiin vaikuttaa moni tekijä. Sukupuolella ja iällä on suurin merkitys. Miesten riskit ovat suurempia kuin naisten ja iän karttuessa riski kasvaa kaikilla. Elintavoilla riskiin voi kuka tahansa vaikuttaa. Ensimmäisenä kannattaa lopettaa tupakointi ja sen jälkeen kiinnittää huomiota, mitä syö ja miten liikkuu.

Jo nyt voi iän, sukupuolen, tupakoinnin, verenpaineen ja kolesterolin pohjalta laskea oman sairastumisriskin. Esimerkiksi FINRISKI-laskurilla (http://www.thl.fi/fi/aiheet/tietopaketit/sydan-ja-verisuonitaudit/finriski-laskuri) saa todennäköisyyden sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Nykyisissä laskureissa ei kuitenkaan ole huomioitua perimän aiheuttamaa vaikutusta, mikä on yhtä suuri kuin korkea verenpaine tai tupakointi. Perimän lisääminen riskikartoitukseen onkin Kardiokompassin tavoite. Samalla tutkitaan, miten näytteet kerätään, miten tulokset kerrotaan tutkittaville, miltä tiedonsaanti tuntuu ja onko tieto hyödyllistä.

Sylkinäytteeni on nyt FIMMissä analysoitavana. Syksyllä kuulen, mikä on perinnöllinen riskini. FINRISKin mukaan todennäköisyyteni sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön on 1%. Ikäisilläni naisilla on keskimääräinen sama riskitekijätaso. Jännää nähdä, onko perimässäni todennäköisyyttä lisääviä kohtia. Siitä kerron syksyllä.

ps. Kiinnostaako osallistuminen vastaavaan tutkimukseen? Seuraava mahdollisuus on osana SalWen uutta tutkimusohjelmaa ”Yksilöllistetty diagnostiikka ja hoito”. Veripalvelu tiedottaa erikseen, miten tutkimukseen voi osallistua.