Itsenäisyyspäivä tuli ja meni, mutta tänä vuonna jäi Linnan juhlista muutakin kuin mekkoja mieleen!

Valitus ja marmatus – mihin liian usein nykyään sorrumme – jäin auttamatta jalkoihin, kun positiivista energiaa huokunut Hannes Hynönen hurmasi lauantaina Suomen!

Hesari kirjoitti jo ennakkoon 101-vuotiaasta, joka oli saanut kutsun Linnan juhliin. Kaikki jutun lukeneet tiesivätkin odottaa Hanneksen ja Presidentin rouvan tapaamista kättelyjonossa. Sitten vielä tanssi Sofi Oksasen kanssa ja Twitter-piipitys nousi huudoksi. Paras twiitti taisi olla Matti Linnanahteen, joka kirjoitti, että Hannes on yhdistänyt eri ikäluokkia enemmän kuin lukemattomat juhlapuheet, työryhmät ja seminaarit yhteensä.

Toinen juhlaillan valopilkku oli koulumummo Rauni Jääskeläinen. Vantaalla Vierumäen koululla lapset viettävät Mummola-aamuja, sen sijaan että odottaisivat koulun alkua yksin kotona. Eikä Rauni ole ainut mummo ja vaan heitä on useita! Miten ikäihmisiä saataisiin laajemminkin osaksi lasten ja nuorten elämää?

Jos Hannes oli juhlien vanhin vieras, niin Lastensairaalalle yli 50 000 euroa kerännyt 18-vuotias Anna Rukko on juhlien nuorin. Anna on nuori sankari, joka näytti miten kuka tahansa voi saada ihmeitä aikaiseksi! Hänkin oli mukana vapaaehtoistyön tekijänä, joita presidenttipari halusi tänä vuonna nostaa hienosti esille.

Itsenäisyyspäivä nosti esiin asioita, joita Suomi tarvitsee tulevaisuudessa! Positiivisuutta, uskoa tulevaisuuteen, hyviä esikuvia ja yhdessä tekemistä! Nyt alkakoon toimeenpano eli ei perusteta yhtään työryhmää eikä aloiteta yhdenkään uuden strategian laadintaa. Ryhdytään tekemään! Kokeillaan! Kerätään talteen kokemuksia ja levitetään niitä! Tukitaan valittajien suut!

Kilvoitellaan entistä paremmista tuloksista ja iloitaan toistemme menestyksestä! Meissä on potentiaalia, kuten Yhdysvaltain Suomen-suurlähettilään Bruce J. Oreck sanoi heti itsenäisyyspäivän jälkeen. Kaivetaan itsestämme tuo potentiaali esiin!

Eikä presidenttipari ollut väärässä, kun kutsui juhliin vapaaehtoistyön tekijöitä! On aivan varmaa, että vapaaehtoistyön merkitys nousee tulevaisuudessa. Taloudelliset ajurit ovat selvät. Julkisin varoin pystytään tekemään vähemmän ja vähemmän. Toisaalta yhteisöllisyys kasvaa, kun haluamme auttaa toinen toisiamme.

Ajatushautomo Demos Helsinki järjesti loppusyksystä mielenkiintoisia tulevaisuustyöpajoja ja sielläkin vapaaehtoistyön rooli nousi esiin. Työpajassa ideoitiin kansalaispalkkaa, jonka ehtona olisi velvollisuus vapaaehtoistyöhön. Miltä kuulostaisi, jos tulevaisuudessa ei olisi eläkkeitä eikä työttömyyskorvauksia? Olisi vain ansiotyötä tai kansalaispalkkaa ja niiden yhdistelmiä.

Ryhdytään siis hommiin, että saadaan parempi Suomi meille kaikille!