Heureka järjesti joulukuun alussa Biotalousyön, josta tuli suurmenestys. Kävijöitä oli päivän aikana lähes kymmenentuhatta. Dinosaurus-näyttelyn avajaispäivän kävijäennätys ylittyi leikiten.

Biotalous onkin mielenkiintoinen ja tärkeä teema. Sipilän hallituksen tavoitetasollekin se on päässyt. ”Vuonna 2025 Suomi on bio‐ ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä olemme parantaneet vaihtotasetta, lisänneet omavaraisuutta, luoneet uusia työpaikkoja sekä saavuttaneet ilmastotavoitteemme ja Itämeren hyvän ekologisen tilan.”

Hallituksen toimeenpanossa puhutaan uusiutuvista luonnonvaroista kuten puusta. Tekstissä korostuu uusien strategioiden ja toimintasuunnitelmien laadinta, energiatuen lisäys, metsätietokannan laadinta, puurakentaminen, vesienhoitosuunnitelmat, merenhoito, sukupolvenvaihdokset, pilaantuneiden maa-ainesten kunnostus, maatalouden ja maatilatalouden investoinnit. Pikkasen on luvattu myös purkaa normeja, kokeilla ja demota. Vähän luvataan myös tutkia ja kehittää.

Hyvä näin, mutta missä näkyy into uusien asioiden kehittäminen? Onko biotaloudesta unohdettu jotkut osa-alueet kokonaan pois?

Juuri tämän takia vein SalWen Biotalousyöhön! Näyttämään puiden ja energia keskelle, että ihminenkin on osa biotaloutta ja että biotalous tuottaa myös terveyttä!

Ihminenhän on, vaikkei aina muisteta, mitä mainioin biojalostamo. Prosessiin tulevat sokerit, valkuaisaineet ja rasvat jalostetaan mitä moninaisimpiin toimintaa ylläpitäviin ja parantaviin aineisiin. Rikkimenneitä osia myös korjataan tehokkaasti. Jopa energiataloudestakin on huolehdittu. Reaktiotuotteina tulee ulos vettä, hiilidioksidia ja kuona-aineita, joiden keräämiseen, kierrätykseen ja loppukäsittelyyn ihminen on itse kehittänyt järjestelmät. Ja kyllähän ihmisestä saadaan myös hyvää bioraaka-ainetta kuten verta. Biotalousyössä mukana ollut Veripalvelu valmistaa verestä monia elintärkeitä verivalmisteita, joten eikö tämäkin ole biotaloutta.

Tutkimusta tarvitaan, jotta ihmisen rakennusohjeet ja reseptit saadaan paljastettua. Biotalousyössä Molekyylilääketieteen Instituutti FIMM oli kertomassa SalWen ohjelman ”Yksilöllistetty diagnostiikka ja hoito” GeneRISK-tutkimuksesta, jossa selvitetään perimästä – geeneistä – riskit sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Perimä määrää 30% riskeistä. Elintapojen vaikutus on suurempi (40%). Loppu on mm. ympäristön vaikutusta. GeneRISKin tutkimuskohteena on selvittää mm. lisääntyykö motivaatio elintapamuutoksiin, jos perinnöllinen riski on tiedossa.

Biotalousyössä SalWen osaston katossa roikkui banaaneja kertomassa, että niissäkin on geenejä aivan kuin meissäkin. Tätä yllättävän moni ei tiennyt! Geeneihin liittyvää osaamista voidaan kuitenkin hyödyntää kaikilla sovellusalueilla. Kun mennään oikein pitkälle, liitetään haluttuja geenejä toisiinsa ja tuotetaan näin mitä halutaan. Biotalousyö päättyikin Merja Penttilän hienoon luentoon synteettisesti biologiasta, mikä vasta biotaloutta onkin isolla B:llä.

Poistetaan laput silmiltä ja katsotaan asioita laajasti ja ennakkoluulottomasti! Luodaan odottamattomia kohtaamisia ja hullutellaan Heurekan malliin! Otetaan kaikki mukaan ideointiin! Ollaan yhdessä edelläkävijöitä!

Hyvää alkanutta vuotta 2016!

Blogikirjoitus on julkaistu myös biotalous.fi –sivustolla:

http://www.biotalous.fi/ihminen-biojalostamona/
http://www.twitter.com/Biotalous/status/686825790181367808
http://www.facebook.com/biotalous.fi