Talvi on väistynyt ja kevät tekee tuloaan. Myös genomistrategia näkee pian päivänvalon! Viime syksystä valmisteltu työ saadaan vapuksi valmiiksi.
Loppuun saakka sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tapahtunut strategian työstö on ollut avointa, mikä on toimijoiden kannalta ollut tärkeää! Osapuolten sitouttamiseksi laadintaprosessin on vähintään yhtä tärkeää kuin lopputulos.
Juuri tällä hetkellä kuka tahansa voi kommentoida luonnosta, joka löytyy ministeriön sivuilta: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=42734&name=DLFE-33812.pdf
Strategian laadinnassa on ollut mukana tutkijoita, lääkäreitä, viranomaisia, potilasjärjestöjen edustajia, juristeja, eetikoita, sosiologeja, yrityksissä työskenteleviä ja tutkimuksen rahoittajia. Vain tällä tapaa saadaan mahdollisimman paljon erilaisia näkökulmia esiin.
Myös SalWe on ollut valmistelussa mukana, koska uusi ohjelma Yksilöllistetty diagnostiikka ja hoito (GET IT DONE) on vahvasti valmistellun strategian alueella. Ohjelman tavoitteena on edistää potilasaineistojen, erityisesti genomitiedon tehokasta käyttöä ja parantaa terveydenhuollon vaikuttavuutta. Ohjelmassa julkinen ja yksityinen terveydenhuolto sekä tutkimus ja teollisuus kehittävät yhdessä tuotteita, palveluja ja toimintatapoja, joiden avulla edistetään terveydenhuollon paradigman muutosta, sairaanhoidosta kohti yksilöllistetty ja ennakoivaa diagnostiikkaa ja hoitoa.
Ohjelman osana olevassa GeneRISK-tutkimuksessa (www.generisk.fi) testataan genomitiedon viemistä terveydenhuollon arkipäivään. Genomitiedon käyttöä tutkitaan tietojärjestelmien ja digitaalisten palvelujen näkökulmasta sekä terveydenhuollon ammattilaisten, potilaiden ja liiketoiminnan kannalta eri alojen tutkijoiden toimesta.
GeneRISK-tutkimus pilotoi monella tapaa genomistrategian valmistelussa esiin nousseita kysymyksiä ja strategian toteutukseen tarvittavia osa-alueita, kuten tietojärjestelmin kyvykkyyttä genomitiedon käyttöön, päätöksenteontukea, henkilöstön valmiuksia tiedon käyttöön, ihmisten kykyä hyödyntää genomitietoa, kustannushyödyn arviointia sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön toimintamallia.
Tulevaisuudessa genomitietoa voidaan hyödyntää osana terveydenhuoltoa, mikä tehostaa diagnostiikkaa, parantaa hoitoa ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kansallinen genomistrategia tukee vahvasti tätä tavoitetta ja siksi sen toimeenpano tulee huomioida myös tulevan hallituksen ohjelmassa.
Aiemmat osat on julkaistu näillä blogisivuilla 2.6.2014, 22.10.2014, 30.10.2014 ja 1.12.2014.
SALUTE 
Hieno blogi…mutta kysymys jää kuten monesta aiemmastakin bioalan ’esiintuloista’ luoko se (esim tää geeni analyysi yms) uusia työmahdollisuuksia Suomeen alan koulutetuille ja tälläkin hetkellä koulunpenkeillä oleville bioalan ihmisille…moni alan osaaja on epämääräisissä ja katkonaisissa pätkätöissä ja moni on kortistossa melkein heti valmistumisensa jälkeen…työllisyystilanne on heikko ja en ole itse nähnyt näiden ohjelmien (aikoinaan oli biocenterit yms biokeskukset jokaisessa yliopistokaupungissa ja oli suureelliset juhlapuheet kuinka syntyy satoja kenties tuhansia uusia työpaikkoja) tuottavan juurikaan merkittävästi niitä luvattuja työpaikkoja…itsekkin työttömänä biotekniikan osaajana olen turhautunut näihin ohjelmiin jotka näyttää kyllä hyviltä ja todella toivon menestystä niillle, mutta en näe sellaista käytännön visiota jolla saataisiin suuri määrä kortistossa olevia bioalan osaajia työelämään tekemään työtä maamme hyväksi! Suomi nousuun ja menestystä!
Päivitysilmoitus: Palaan Korjaamon Doc Lounge tapahtumaan 19.11.2015 ja dokumenttielokuvaan Genetic Me | windmillsw.net