Biotekniikka ja biotieteet kehittyvät hurjaa vauhtia. Ihmiset ovat innoissaan uusista asioista, mutta samalla myös hämmentyneitä. Keskustelu on tämän vuoksi välttämätöntä, samoin kuin erilaisten näkökulmien esiintuominen. Biotekniikan neuvottelukunta (www.btnk.fi) on perustettu juuri tätä varten.

Neuvottelukunnan uusi kausi alkoi vuoden alussa ja aloituskokous oli tänään. Minulla on ollut ilo olla mukana toiminnassa 90-luvun lopulta lähtien. Siitä onkin muodostunut tärkeä osa omaa verkostoani, kun vuosien varrella olen tutustunut mm. viranomaisiin ja tutkijoihin kuin myös potilas- ja kansalaisjärjestöjen edustajiin. Oma roolini ennen nykyistä työtäni oli yritystoiminnan edustaminen. Nykyään edustan yrityslähtöistä tutkimusta.

Neuvottelukunta ei ole kahvikerho, jossa tavataan pari kertaa vuodessa vaan siellä tehdään töitä kädet savessa. Työkohteena on ollut seminaareja, julkaisuja, lausuntoja ja muistioita – kaikki keskustelun edistämiseksi. Tavoitteena ei ole koskaan ollut kompromissi tai konsensus, mikä väistämättä latistaisi lopputulosta. Periaatteena on ollut erilaisten näkökulmien esiintuominen.

Geenitekniikka oli aluksi neuvottelukunnan käsittelemistä aiheista tärkein ja 90-luvulla siitä keskusteltiin kiivaasti puolesta ja vastaan. Keskustelu on vuosien varrella laantunut, mutta varovaisuus estää edelleen tekniikan täyden hyödyntämisen. Elintarviketeollisuus ja viljelijät pelkäävät kuluttajien reaktioita, vaikka ihmisiä ei pahemmin vaivaa, että syömämme nautaa, sikaa ja broileria, jotka ovat todennäköisesti eläessään syöneet geenimuunneltua soijarehua.

Muuntogeenisten elintarvikkeiden lisäksi neuvottelukunta käsitteli 2000-luvun alussa myös tavallisen, muuntogeenisen ja luomutuotannon rinnakkaiseloa. Toki neuvottelukunta muitakin asioista on käsitellyt kuten ympäristömyönteistä bioteknologia ja tuotantoeläinten kloonausta. Myös lausuntoja ja taustamuistioita on tehty monelle ministeriölle, esim. geenitekniikkalaista ja –asetuksesta, rehustrategiasta, koe-eläintoiminnasta ja eläinsuojelulaista.

Terveys tuli neuvottelukunnan teemaksi 2000-luvun alussa, kun ihmisen kantasolut ja kloonaus nousivat keskusteluun. Eettiset näkökulmat on huomioitu tämänkin teeman osalta.

Viime vuosina neuvottelukunta on mennyt aivan uusille alueille, kun se selvitti, mitä on synteettinen biologia ja mitä levillä voidaan tehdä. Biotalouden luonnetta on myös pohdittu.

Yksi uuden neuvottelukunnan keskeinen teema on geenitiedon hyödyntäminen, mitä pohjustettiin jo edellisillä kausilla. Jo vuonna 2008 teki kansanedustajille esitteen ”Biopankit ja me”. Kesti tosin neljä vuotta ennen kuin eduskunta hyväksyi biopankkilain. Tämä aikana keskustelu on kuitenkin muuttunut epäilevästä hyväksyväksi ja viimeaikaiset kirjoittelut geenitiedon hyödyntämisestä ovat olleet positiivisia, mikä ei kuitenkaan poista keskustelun tarvetta!

Kun katsoo 20 vuotta taaksepäin, voi vain arvailla, mitä on tulossa seuraavan 20 vuoden aikana. Keskustelua ja näkökulmia tarvitaan vähintään yhtä paljon kuin aiemminkin. Biotekniikan neuvottelukunnalla on edelleen tärkeä rooli keskustelun edistäjänä! Onnea uudelle kaudelle!